Ositus merkitsee avioerotilanteessa puolisoiden omistaman avio-oikeudenalaisen omaisuuden selvittämistä ja omaisuuserien tasaamista. Avioero merkitsee jo itsessään suurta muutosta kenties pitkäänkin jatkuneeseen elämäntilanteeseen, ja joissain tapauksissa puolisoilla voi olla yhteisiä alaikäisiä lapsia, joiden asioista huolehtiminen voi edellyttää oikeudellista asiantuntemusta. Asianajajan apu voi olla tarpeen myös tilanteessa, jossa puolisot eivät pääse keskenään yhteisymmärrykseen siitä, miten heidän omistamansa omaisuus tulisi jakaa puolisoiden kesken. Tässä kirjoituksessa käydään kursorisesti läpi erilaisia ositustapoja ja sitä, miten asianajaja voi avustaa asiakastaan avioeron myötä muuttuneessa elämäntilanteessa aviovarallisuussuhteiden osalta.
Sopimusositus
Avioero-ositus on mahdollista toimittaa ositusperusteen ollessa käsillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jompikumpi puolisoista taikka puolisot yhdessä ovat toimittaneet avioerohakemuksen käräjäoikeuteen. Usein puolisot ovat käyneet aviovarallisuussuhteidensa purkamisesta keskusteluita jo ennen avioerohakemuksen vireille panemista, ja huomattavassa osassa avioero-osituksia puolisot ovat yksimielisiä siitä, miten aviovarallisuussuhteet heidän välillään puretaan. Sopimusositus on yksinkertaisin keino jakaa puolisoiden omistama omaisuus tavalla, johon puolisot ovat tyytyväisiä. Sopimusosituksessa ei ole välttämätöntä noudattaa kaikkia avioliittolain säännöksiä, ja puolisot voivat sopimusvapauden rajoissa määrätä omaisuutensa jakamisesta verrattain vapaasti. Osituksesta on syytä laatia siitä sovittaessakin osituskirja, jolla voi olla huomattaviakin merkityksiä esimerkiksi verotuksen suhteen. Asianajaja voi auttaa avioero-osituksessa puolisoiden ollessa yksimielisiä omaisuutensa jakamisesta laatimalla puolisoiden toivoman sisältöisen osituskirjan.
Toimitusositus
Pesänjakaja määrää puolisoiden välillä toimitettavan osituksen sisällöstä, mikäli sopimukseen ei päästä. Pesänjakajan määrää tehtäväänsä käräjäoikeus jommankumman puolison tai puolisoiden yhteisen hakemuksen perusteella. Toimitusositus etenee pesänjakajan henkilöstä riippumatta verrattain kaavamaisesti. Toimitusosituksen laskennallisessa vaiheessa pesänjakaja pyytää puolisoita selvittämään omaisuus- ja velkasuhteensa, ja samassa vaiheessa pesänjakaja arvostaa avio-oikeudenalaisen omaisuuden ja mahdollisen avio-oikeudesta vapaan omaisuuden. Laskennallisessa vaiheessa laaditaan osituslaskelma, eli määritetään kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö ynnä muita toimia ja määritetään omaisuuden avio-osa. Osituslaskelma määrittää sitä, kuinka paljon enemmän omaisuutta omistava puoliso on velvollinen suorittamaan tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle. Lopulta pesänjakaja määrää sen, minkä verran ja mitä omaisuutta kumpikin puolisoista saa ja siten myös se, miten tasingonmaksuvelvollisuus täytetään.
Asianajajamme avustavat puolisoita toimitusosituksissa, joissa oikeudellinen asiantuntemus on usein tarpeen esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Mikäli pesänjakajan toimittamaan ositukseen haluaa hakea muutosta, on sekin mahdollista kanneteitse eli panemalle oikeudenkäynti vireille osituskirjasta ilmenevän jakoratkaisun muuttamiseksi. Asianajajamme toimivat myös pesänjakajina eli lopulta määrittävät toimitusosituksen lopputuloksen, mikäli puolisot eivät pääse asiassa yhteisymmärrykseen.
Asianajaja neuvoo osituksessa
Asianajotoistomme neuvoo puolisoita avioeroprosessin kaikissa vaiheissa niin ositukseen liittyvissä kysymyksissä, kuin myös esimerkiksi lapsiin liittyvissä asioissa (https://puranen-kiviluoto.fi/lapsiasioiden-sovittelu/, https://puranen-kiviluoto.fi/vuoroasuminen-ja-elatusapu/). Yhteydenotto asianajotoimistoomme ei sido mihinkään, ja mikäli alkuneuvottelu ei johda asianajotoimeksiantoon, on neuvottelu maksuton. Asianajotoimeksiannosta sovitaan aina erikseen. Mikäli käyt läpi avioeroprosessia ja koet tarvitsevasi neuvoa, voit ottaa yhteyttä asianajajiimme – autamme mielellämme Sinua muuttuneessa elämäntilanteessasi.
