Lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia asioita eli ns. lapsiasioita voidaan käsitellä tuomioistuimessa joko oikeudenkäyntimenettelyssä tai sovittelussa. Asianajotoimistomme sijaitsee Jyväskylässä, jossa lapsiasioiden sovittelulla on varsin pitkät perinteet, sillä Keski-Suomen käräjäoikeus oli yksi niistä tuomioistuimista, jotka liittyivät jo varhaisessa vaiheessa eli 1.9.2012 mukaan valtakunnalliseen lapsiasioiden sovittelukokeiluun. Sittemmin lapsiasioiden sovittelu eli ns. follo-sovittelu on laajentunut kaikkiin Suomen käräjäoikeuksiin ja se on vakiinnuttanut paikkansa tavanomaisen tuomioistuinkäsittelyn rinnalla sen varteenotettavana vaihtoehtona.
Lapsiasioiden sovittelun edut
Lapsiasioiden sovittelulla tarkoitetaan tuomioistuimessa tapahtuvaa asiantuntija-avusteista sovittelua, jossa sovittelijana toimiva tuomari sekä asiantuntija-avustaja, kuten lapsiasioihin perehtynyt psykologi tai sosiaalityöntekijä auttavat vanhempia löytämään ratkaisuja lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta tai elatusta koskeviin erimielisyyksiin. Sovittelumenettely soveltuu nimenomaan lapsiasioiden käsittelyyn erittäin hyvin, sillä se tarjoaa perinteiseen tuomioistuinkäsittelyyn verrattuna ripeämmän ja joustavamman menettelyn ratkaisujen löytämiseksi lasta koskeviin konfliktilanteisiin. Menettely lapsiasioiden sovittelussa on vapaamuotoista sekä keskustelevaa ja sovittelussa voidaan käsitellä hyvin laajasti lapsen arkeen vaikuttavia seikkoja.
Asianajajan rooli lapsiasioiden sovittelussa
Vanhemmat voivat osallistua sovittelumenettelyyn myös ilman lainoppinutta avustajaa, mutta varsin usein kummallakin vanhemmalla on oma asianajaja mukana sovittelussa. Asianajajan rooli lapsiasioiden sovittelussa on kuitenkin erilainen kuin tavanomaisessa tuomioistuinkäsittelyssä, sillä sovittelun tarkoituksena on tukea nimenomaan sitä, että vanhemmat – jotka luonnollisesti tuntevat oman lapsensa samoin kuin yksilölliset elämäntilanteensa kaikista parhaiten – löytäisivät yhdessä asiantuntevien tahojen kanssa keskustellen ratkaisut ilmenneisiin erimielisyyksiin.
Asianajajan tehtävänä on toimia päämiehenään olevan vanhemman tukena sovitteluistunnossa, minkä lisäksi sovittelun kuluessa pidetään tyypillisesti taukoja, joiden aikana vanhempi voi luottamuksellisesti keskustella kahden kesken oman asianajajansa kanssa kaikista sovittelussa ilmenneistä seikoista ja pohtia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.
Sovittelussa vahvistettu sovinto
Lapsiasioiden sovittelu on vapaaehtoista ja sen aloittaminen edellyttää sitä, että molemmat vanhemmat antavat sovittelumenettelyn käynnistämiselle suostumuksensa. Mikäli sovinto lasta koskeviin erimielisyyksiin syntyy, kirjataan sovinto kirjallisen sovintosopimuksen muotoon ja sovittelijana toimiva tuomari vahvistaa sen. Vahvistettu sovinto vastaa oikeusvaikutuksiltaan asiassa annettua tuomioistuimen ratkaisua eli sovinto sitoo vanhempia yhtä lailla kuin käräjäoikeuden antama päätös ja vahvistettu sovinto on myös täytäntöönpanokelpoinen.
Jos sovintoa ei lapsiasioiden sovittelussa synny, palautuu asia käräjäoikeuden käsiteltäväksi tavanomaisessa oikeudenkäyntimenettelyssä, jos asia on laitettu vireille oikeudessa. Jos taas asia ei ole vielä oikeuden käsiteltävänä ja sovinto follo-menettelyssä jää uupumaan, jää vanhempien tahollaan pohdittavaksi se, haluavatko he saattaa asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Asianajotoimistomme asianajajat ovat hyvin kokeneita lapsiasioita hoitavia avustajia, joiden puoleen voi kääntyä kaikissa lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen tai elatukseen liittyvissä asioissa.
