Liikennevahingot ja niiden monenlaiset seuraukset
Liikennevahinko tarkoittaa yleisellä tasolla kaikenlaisia liikenteessä aiheutuvia vahinkotilanteita, joiden seurauksena aiheutuu esine- tai henkilövahinko. Juridisessa merkityksessä ja erityisesti Suomessa sovellettavaksi tulevassa liikennevakuutuslaissa määritelmä on hieman suppeampi: liikennevahinko tarkoittaa liikennevakuutuslain kontekstissa moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuvia henkilö- ja esinevahinkoja, joiden korvaamisesta liikennevakuutuslaissa säädetään.
Vaikka asetelma voi vaikuttaa verrattain yksinkertaiselta ja sitä se tavanomaisesti onkin, liittyy liikennevakuutuslain soveltamiseen tiettyjä vaikeaselkoisinakin pidettäviä yksityiskohtia, jotka voivat ajankohtaistua tilanteessa, jossa henkilö on ollut omaa syyttään osallisena liikennevahingossa ja asiaa käsitellään tuomioistuimessa rikosasiana. Sovellettavaksi tällaisessa tapauksessa tulevat rikoslain ohella liikennevakuutuslain pykälät, ja luonnollisesti tuomioistuinprosessia säätelevät säännökset.
Tässä kirjoituksessa käsitellään liikennevahinkoon osallisen syyttömän henkilön asemaa rikosprosessissa, jossa häntä kutsutaan asianomistajaksi.
Asianajaja kartturina liikennevahingon koukeroissa
Useimmiten liikenteessä aiheutuneen vahingon aiheuduttua osalliset tai joku heistä pyytää poliisin paikalle selvittämään tilannetta. Vakavissa liikennevahingoissa myös ulkopuoliset henkilöt voivat hälyttää virkavallan paikalle. Poliisi suorittaa liikennevahinkoasiassa esitutkinnan, jossa pyritään löytämään rikosprosessin mahdollistamiseksi selvyys siihen, mitä on tapahtunut ja mitä siitä on seurannut. Tämän blogikirjoituksen kontekstissa tämä tarkoittaa syyttömän osapuolen eli asianomistajan osalta sitä, että poliisille tuodaan mahdollisuuksien rajoissa tietoon se, mitä vahinkoja asianomistaja on kohdannut. Esinevahingot – eli esimerkiksi auton vaurioituminen – ovat yksilöitävissä verrattain pian, kun taas henkilövahingot – kuten esimerkiksi niskavamma – seurauksineen voivat ilmetä vasta pidemmän ajan kuluttua liikennevahingosta. Esitutkinnan valmistuttua poliisi siirtää liikennevahinkoasian syyttäjälle syyteharkintaan, minkä päätteeksi syyttäjä voi päätyä syyttämään syylliseksi mieltämäänsä osapuolta rikoksesta.
Mikäli asianomistaja haluaa ja pystyy esittämään vaatimuksensa rikosprosessin yhteydessä, on vaatimusten muotoilemiseen ja niiden toteennäyttämiseen syytä kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi huomionarvoista on se, missä järjestyksessä vaatimukset on esitettävä ja mille taholle, jotta ne voidaan ottaa käsiteltäväksi osana rikosprosessia. Näiden ongelmallisten risteysten osalta kokeneet asianajajamme toimivat kartanlukijoina ja kertovat, mitä missäkin prosessivaiheessa on syytä tehdä.
Vaikka liikennevakuutuslaki ei luonnollisesti edellytäkään sitä, että liikenteessä aiheutunut vahinko olisi aiheutettu rikoksella ja siten sitä, että vaatimukset liikennevahinkoon perustuen tulisi esittää rikosprosessissa, on suullisen tuomioistuinkäsittelyn ehdottomana vahvuutena pidettävä sitä, että vakuutusyhtiöön nähden ulkopuolinen ja puolueeton tuomari arvioi liikennevahingon seuraukset kuultuaan asianomistajan näkemyksen. Tuomioistuinprosessissa on siten saatavissa verrattain pienten riskien myötä puolueeton ratkaisu liikennevahinkoasiassa, kun taas vakuutusyhtiön tehdessä korvauspäätöksen omassa asiassaan ei päätöksentekoprosessia voida objektiivisesti tarkasteltaessa pitää useinkaan puolueettomana.
Asianajajan ohjeilla eteenpäin
Mikäli joudut ilman omaa syytäsi osalliseksi liikennevahinkoon, on tilanne luonnollisesti hyvin ikävä ja epäselvyyttä voi ilmetä sen suhteen, mikä taho korvaa aiheutuneet vahingot ja millä tavoin. Asianajajamme avustavat liikennevahingoissa osallisina olleita riippumatta siitä, onko vaatimuksia vielä esitetty tai onko asia edennyt vielä esitutkintaa pidemmälle. Yhteyden ottaminen ja neuvon kysyminen ei sido sinua mihinkään, mutta se tuo selvyyden siihen, miten asiaasi olisi asianajajan näkemyksen mukaan järkevää lähteä edistämään.
Asianajotoimeksiannosta sovitaan aina erikseen ja toimeksiantoa solmittaessa selvitämme myös sen, millä tavoin asiassa aiheutuvat kustannukset on mahdollista saada katetuiksi vakuutusturvasta.
