Testamentti ja perintökaaren mukainen perimysjärjestys
Vainajan omaisuus jaetaan pääsääntöisesti perintökaaressa määritetyn perimysjärjestyksen mukaan, jossa ensisijaisina perinnönsaajina ovat kuolleen henkilön lapset eli rintaperilliset. Mikäli vainajalla on rintaperillisiä, ovat he testamentista huolimatta aina oikeutettuja saamaan heille lain nojalla kuuluvan lakiosan vainajan omaisuudesta.
Jokaisella on kuitenkin testamentilla mahdollisuus määrätä lakiosat ylittävän omaisuutensa jaosta haluamallaan tavalla. Testamentilla voi esimerkiksi varmistaa omaisuutensa pysymisen lähisuvussa tai ohjata omaisuuttaan tärkeäksi kokemilleen ihmisille. Testamenttia on mahdollista käyttää myös säätiön perustamiseen tai vaikkapa testaattorin valitseman yleishyödyllisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen.
Testamentin tyypistä ja sisällöstä
Laadittavan testamentin tyyppiin ja sisältöön vaikuttavat muun muassa testamentin tekijän elämäntilanne, perhesuhteet, omaisuuden laatu sekä testamenttaustahto. Yleistestamentissa testamentin tekijä osoittaa joko koko omaisuutensa tai murto-osan siitä tietylle henkilölle, josta tulee yleisjälkisäädöksen saajana kuolinpesän osakas.
Legaatin eli erityistestamentin saaja puolestaan saa oikeuden tiettyyn esineeseen eikä hänestä tule kuolinpesän osakasta. Tyypillisesti legaatti antaa täyden omistusoikeuden esineeseen, mutta testamentissa voidaan määrätä myös pelkästä omaisuuden käyttö- tai tuotto-oikeudesta.
Etenkin avoliitossa eläville käyttöoikeustestamentti on usein verotuksellista syistä käyttökelpoinen vaihtoehto. Perintösuunnittelun merkitys korostuu avoliitossa myös sen vuoksi, etteivät avopuolisot ilman testamenttia peri toisiaan. Aviopuolisoiden välillä puolestaan käytetään usein keskinäistä testamenttia, jossa ensiksi kuolleen omaisuus testamentataan kokonaisuudessaan eloonjääneelle puolisolle. Keskinäiseen testamenttiin otetaan tyypillisesti myös toissijaismääräys, jolla määrätään siitä, ketkä ovat oikeutettuja omaisuuteen molempien puolisoiden kuoltua.
Testamentissa annettavista muista määräyksistä
Varallisuuden jakoa koskevien määräysten lisäksi testamentilla voidaan antaa tahdonilmauksia esimerkiksi alaikäisten lasten huoltoa koskien. Lapsen huoltaja voi huoltotestamentissa esittää mielipiteensä siitä, kenen huoltoon hänen alaikäiset lapset on uskottava testamentin tekijän kuollessa.
Huoltotestamentti ei ole muiden testamenttien tavoin tuomioistuinta sitova, mutta viranomaisten ja tuomioistuimen tulee ottaa se huomioon lapsen huoltoa koskevaa päätöstä tehtäessä. Testamenttiin saatetaan ottaa määräyksiä myös hautaamiseen tai elintenluovutukseen liittyvistä seikoista, mutta nämä voidaan kirjata myös testamentista erillisiin vapaamuotoisempiin asiakirjoihin.
Testamentti kannattaa laatia huolella ja ammattitaidolla
Riitaisiin perinnönjakoihin liittyy usein erimielisyyksiä vainajan laatimaa testamenttia koskien. Riitatilanteen ratkaiseminen voi olla hyvinkin vaikeaa, mikäli testamentintekijän tahto ei käy testamentista selvästi ilmi tai testamentintekokelpoisuutta ei voida osoittaa.
Epäselvyyksien välttämiseksi ja testamentille asetettujen tiukkojen muotovaatimusten täyttymisen varmistamiseksi testamentti kannattaa laatia aina asianajajan tai muun jäämistöoikeudellisiin kysymyksiin perehtyneen juristin avustuksella. Testamentteihin liittyvää oikeudellista epävarmuutta voidaan vähentää myös laatimalla testamentti varmuuden vuoksi jo hyvissä ajoin ennen kuin kelpoisuus testamentin tekemiseen voisi tulla esimerkiksi muistisairauden tai vastaavan syyn johdosta kyseenalaistetuksi.
Mikäli testamentin tekijän elämäntilanne tai tahtotila testamentin laatimisen jälkeen muuttuu, on testamentti aina mahdollista korvata uudella.
Liisa Reunamäki
lakimies, oikeustieteen maisteri
