Syrjintätapauksia voi syntyä työpaikalla hyvin monentyyppisissä eri tilanteissa, kuten työhönotossa, työntekijöiden kohtelussa työsuhteen aikana samoin kuin työsopimuksen päättämistilanteissa. Syrjinnän kohteeksi joutuneen ei kannata lannistua ja tyytyä eriarvoiseen kohteluunsa, sillä apua syrjintätilanteisiin on saatavilla. Työntekijälle samoin kuin työnhakijalle on tärkeää tuntea omat oikeutensa, minkä lisäksi lainsäädännön tunteminen on hyvin tarpeellista myös työnantajalle, jotta se osaa suhteuttaa oman toimintansa yhdenvertaisuuslain asettamiin vaatimuksiin.
Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan kattavasti työelämän eri osa-alueisiin ja lain 6:ssä on säädetty syrjinnän kiellosta seuraavasti: ”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.”
Tyypillisimmät työelämässä esiintyvistä syrjintäperusteista ovat terveydentila, muu henkilöön liittyvä syy sekä ikä.* Syrjinnän muodot vaihtelevat tapauskohtaisesti, mutta eräitä keskeisimpiä työelämässä toteutuvia syrjintätilanteita ovat syrjivä työpaikkailmoittelu, eriarvoinen palkkakohtelu, syrjintä muita työsopimuksen ehtoja tai työoloja koskien, työpaikkakiusaaminen tai häirintä samoin kuin työsopimuksen päättäminen syrjivin perustein.
Mistä apua syrjintätilanteessa?
Syrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle on tarjolla apua usean eri toimijan kautta. Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset. Keskeisimmässä roolissa työelämän syrjimättömyyden valvojina ovat alueelliset työsuojeluviranomaiset, jotka toteuttavat viranomaisaloitteista valvontaa sekä tekevät tarkastuksia yksittäisten henkilöiden tekemien valvontapyyntöjen perusteella. Mikäli työsuojeluviranomainen asiaa selvittäessään havaitsee todennäköisiä syitä epäillä asiassa tapahtuneen työsuojelurikoksen, on valvontaviranomaisella velvollisuus ilmoittaa asiasta poliisille esitutkinnan käynnistämistä varten.
Tärkeässä roolissa työpaikkojen yhdenvertaisuuden turvaamisessa toimivat myös työpaikkojen omat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut, joiden puoleen voi niin ikään kääntyä epäiltäessä kiellettyä syrjintää tai häirintää. Myös työterveyshuollosta tai omasta ammattiliitosta voi pyytää apua ja neuvoja syrjintätapauksissa.
Mahdollista hyvityskanteen nostamista harkittaessa kannattaa olla yhteydessä asianajajaan, joka on perehtynyt työoikeuteen sekä erityisesti yhdenvertaisuuslain vastaisten syrjintäkanteiden ajamiseen oikeudessa. Asianajotoimistomme asianajajilla on runsaasti kokemusta yhdenvertaisuusjuridiikasta sekä erityisesti syrjintäoikeudenkäynneistä. Kannetta yhdenvertaisuuslain vastaisesta syrjinnästä voidaan ajaa tuomioistuimessa sellaisenaan, mutta oikeuskäytännössä varsin usein syrjintähyvityskanteet ovat yhdistyneet tapauksiin, joissa päämiehen puolesta on nostettu kanne työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja tässä yhteydessä vaaditaan työsopimuslain mukaisten päättämiskorvausten lisäksi syrjintähyvitystä yhdenvertaisuuslain rikkomisesta.
Yhdenvertaisuuslain säännökset löydät Oikeusministeriön ylläpitämästä Finlex-tietokannasta osoitteesta https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325
* Työsuojeluhallinnon julkaisuja 7/2019: Yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon valvonta työelämässä vuonna 2018. https://www.tyosuojelu.fi/documents/14660/2642702/Raportti_yhdenvertaisuuden_ja_syrjinnan_valvonta_201