Kirjoituksen osassa 1 kerrotulla tavalla rikosasia etenee poliisin esitutkinnan ja syyttäjän syyteharkinnan kautta käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Käräjäoikeus antaa haastehakemuksen ja kutsun käräjäoikeuden pääkäsittelyyn eli oikeudenkäyntiin tiedoksi vastaajalle eli rikoksesta syytetylle haastemiehen toimesta. Kutsu oikeudenkäyntiin toimitetaan myös asianomistajalle ja hänen avustajalleen tiedoksi. Asianomistajalle varataan mahdollisuus määräajassa ilmoittaa käräjäoikeudelle yksityisoikeudelliset vaatimuksensa sekä näitä koskevan todistelun.
Rikosasian oikeudenkäynti eli pääkäsittely
Rikosasia käsitellään käräjäoikeuden pääkäsittelyssä, jossa tuomioistuimen kokoonpanoon kuuluu yleensä joko tuomari yksin tai tuomari lautakunnalla eli maallikko-lautamiehillä vahvistettuna. Laki mahdollistaa myös kolmen tai kahden lainoppineen tuomarin kokoonpanon, mutta nämä kokoonpanot ovat käytössä yksinomaan vakavimmissa tai muutoin esimerkiksi laajuutensa vuoksi poikkeuksellisissa rikosasioissa.
Käräjäoikeuden istunnon aluksi käräjäoikeuden tuomari tarkistaa ensin läsnäolijat ja arvioi sen, voidaanko pääkäsittely aloittaa vai onko aloittamiselle jokin este. Valitettavasti rikosasioissa pääkäsittely joudutaan toisinaan peruuttamaan ja siirtämään myöhempään ajankohtaan, tyypillisimmin jonkun asianosaisen poissaolon vuoksi. Pääkäsittelyn alussa syyttäjä esittää vaatimuksensa, niiden perusteet sekä esittää mahdolliset asianomistajan yksityisoikeudelliset vaatimukset, jotka hän on ottanut ajaakseen.
Tämän jälkeen vuoron saa asianomistaja tai tyypillisimmin hänen lainoppinut avustajansa. Asianomistajan avustaja joko yhtyy syyttäjän syytteeseen tai esittää siitä poikkeavan rangaistusvaatimuksen sekä ilmoittaa asianomistajan yksityisoikeudelliset vaatimukset. Asianomistajan esittämiä vaatimuksia voivat olla tapauksesta ja rikoksesta riippuen esimerkiksi korvausvaatimus esinevahingosta, taloudellisesta vahingosta tai henkilövahingosta, kuten kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta tai kärsimyksestä. Useimmiten asianomistaja esittää vastaajaa kohtaan myös vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta. Tämän jälkeen vastaaja eli rikoksesta syytetty vastaa syyttäjän ja asianomistajan esittämiin rangaistus- ja muihin vaatimuksiin joko myöntämällä tai kiistämällä ne lyhyine perusteluineen.
Rikosoikeudenkäynnin kulku
Vaatimusten ja vastausten läpikäymisen jälkeen asiassa siirrytään asiaesittelyyn, jossa vuorollaan syyttäjä, asianomistaja (tai hänen avustajansa) sekä vastaaja (tai hänen avustajansa) perustelevat tarkemmin kantojaan sekä sitä, mitä asiassa on heidän näkemyksensä mukaan tapahtunut. Asiaesittelyvaiheessa kukin osapuoli tyypillisesti myös kertoo sen, mitä todistelua asiassa tullaan esittämään. Asiaesittelyiden jälkeen on todistelun vuoro eli oikeudelle esitetään ensin osapuolten nimeämät kirjalliset todisteet, joista kukin oikeudenkäynnin osapuoli pääsee vuorollaan lausumaan.
Kirjallisten todisteiden läpikäymisen jälkeen otetaan vastaan henkilötodistelu eli kuullaan tapauksesta riippuen asianomistajaa, vastaajaa ja todistajia henkilökohtaisesti. Kuultavaksi kutsutulla asianomistajalla samoin kuin todistajaksi kutsutulla henkilöllä on oikeus saada korvaus pääkäsittelyyn saapumisesta aiheutuneista kustannuksistaan (kuten matkakulut, ansionmenetys jne.) tiettyjen valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjen kustannusraamien puitteissa.
Todistelun vastaanottamisen jälkeen on asianosaisten loppulausuntojen ja seuraamuskeskustelun vuoro. Syyttäjä, asianomistaja ja vastaaja (tai yleensä asianomistajan ja vastaajan avustajat) argumentoivat oikeudelle kukin vuorollaan sitä, mitä asiassa vastaanotetulla todistelulla on tullut näytetyksi, miten asian oikeudellisia kysymyksiä tulisi lainsäädännön, oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden kannanottojen valossa arvioida ja miten asia kokonaisuudessaan tulisi ratkaista.
Asianosaiset saavat lausua perustellut kannanottonsa siihen, onko syyte tullut toteennäytetyksi vai tulisiko se hylätä, miten asianomistajan esittämät korvausvaatimukset tulisi ratkaista perusteen ja määrän osalta, samoin kuin siitä, minkälainen rangaistus syytetylle tulisi määrätä. Pääkäsittelyn päätteeksi käydään läpi oikeudenkäyntikuluvaatimukset ja niitä koskevat laskut, minkä jälkeen käräjäoikeus ilmoittaa tuomion antamistavasta.
Käräjäoikeuden tuomio
Käräjäoikeuden tuomion antamistapoja on kaksi: käräjäoikeus voi pitää istunnon jälkeen tauon tuomioharkinnan tekemiseksi ja julistaa tuomion suullisesti tauon jälkeen, jolloin asianosaiset saavat tietää tuomion sisällön jo istuntopäivänä.
Toinen vaihtoehto on ns. kansliatuomio, mikä tarkoittaa sitä, että tuomari ilmoittaa päivämäärän, jolloin kirjallinen tuomio asiassa annetaan. Mikäli asianosaisella on avustaja käytössään, toimittaa käräjäoikeus kirjallisen tuomion asianosaisen avustajalle, joka puolestaan informoi viipymättä päämiehensä tuomiosta sekä selostaa hänelle ratkaisun pääkohdat sekä ne perusteet, joilla tuomioistuin on asian tuomiosta ilmenevällä tavalla ratkaissut.
