Johdanto
Asianajotoimiston puoleen käännytään usein tilanteessa, jossa esimerkiksi kiinteistökauppaan taikka vahingonkorvaukseen liittyvän riidan ratkaisemisessa ja omien etujen valvomisessa oikeudellisen asiantuntemuksen tarve on ilmeinen. Oikeudelliseen konfliktitilanteeseen joutunut saattaa pohtia jo ennen yhteydenottamista asianajotoimistoon sitä, mitä riitatilanteen ratkaiseminen käytännössä merkitsee: miten asia käytännössä etenee ja kuinka kauan ratkaisun saaminen kestää sekä olisiko oikeudenkäynti sittenkin vältettävissä?
Kaksiosaisen kirjoituksen ensimmäisessä osassa käytiin läpi tyypillisiä vaiheita, jotka toistuvat useimmissa riita-asioita koskevissa asianajotoimeksiannoissa. Tässä kirjoituksen jälkimmäisessä osassa puolestaan tarkastellaan niitä vaihtoehtoja ja keinoja, joiden avulla käsillä oleva taikka uhkaava oikeudenkäynti voidaan onnistua välttämään.
Asianajotoimeksiantoa hoidettaessa tavoitteena sovinnollinen ratkaisu
Asianajajat noudattavat vastaanottamiaan toimeksiantoja hoitaessaan ammattikuntaa sitovia tapaohjeita (https://asianajajaliitto.fi/tapaohjeet/). Tapaohjeiden mukaisesti asiakkaan edun ja oikeuksien valvominen on asianajajan toiminnan peruslähtökohta. Edelleen asianajajan tulee asiaa hoitaessaan arvioida asian sovinnollisen ratkaisun mahdollisuutta sekä sitä, voisiko asia olla ratkaistavissa perinteiseen oikeudenkäyntiin nähden vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä käyttäen. Usein onkin niin, että asiakkaan kannalta paras ratkaisu uhkaavaan oikeudenkäyntiin olisi sen välttäminen kokonaan asia lopullisesti sopimalla.
Vaikka perinteinen oikeudenkäynti voikin olla tapauskohtaisesti paras taikka jopa ainoa tapa valvoa asiakkaan etua ja oikeuksia, monesti uhkaava taikka jo vireillä oleva konflikti voidaan ratkaista kustannustehokkaasti sekä aikaa säästäen muilla tavoin. Jo yksin edellä mainittujen tapaohjeiden mukaisesti asianajajan on ennen oikeudenkäynnin vireille panemista ilmoitettava asiakkaansa vaatimukset tämän vastapuolelle sekä varattava tälle kohtuullinen harkinta-aika ja tilaisuus asian sovinnolliseen selvittämiseen. Mahdollinen oikeudenkäynti saatetaankin välttää jo pelkästään asianajajan yhteydenotolla vastapuoleen taikka yhteydenoton jälkeen käytävien sovintoneuvotteluiden kautta saavutettavalla sovinnolla.
Tuomioistuinsovittelu oikeudenkäynnin vaihtoehtona
Jotkut asianajotoimeksiannot soveltuvat erinomaisesti soviteltaviksi erityisessä lakiin perustuvassa sovintomenettelyssä eli tuomioistuinsovittelussa. Tuomioistuinsovittelussa (https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/riidansovittelutuomioistuimessa.html) käräjäoikeuden (taikka hovioikeuden) tuomari toimii sovittelijana, joka auttaa riidan osapuolia löytämään kumpaakin tyydyttävän ratkaisun ongelmaansa. Siinä missä perinteisessä oikeudenkäynnissä käydään tarkkaan läpi sitä mitä on tapahtunut, tuomioistuinsovittelussa päähuomio kiinnittyy tulevaisuuteen: minkälainen ratkaisu auttaisi molempia osapuolia jatkamaan eteenpäin tavalla, jossa kummankin osapuolten tarpeet tulisivat huomioiduiksi parhaalla saavutettavissa olevalla tavalla.
Tuomioistuinsovittelun aloittaminen edellyttää molempien osapuolten suostumusta, minkä lisäksi menettelyssä saavutettava sovinto edellyttää kummankin hyväksyntää. Siten sovittelua ei voida aloittaa, mikäli toinen osapuoli ei siihen suostu eikä tuomioistuinsovittelussa voida saada konfliktia ratkaistua, jollei kumpikin riidan osapuolista ole tyytyväinen saavutettuun sopimukseen. Vaikkei sovintoa lopulta saavutettaisikaan, auttaa tuomioistuinsovittelu lähes säännönmukaisesti kuitenkin osapuolia ymmärtämään toistensa näkökulmia, minkä johdosta tuomioistuinsovittelua on usein järkevää ainakin yrittää.
Tuomioistuinsovittelun etuina voidaan pitää ainakin sen joutuisuutta, joustavuutta sekä edullisuutta suhteessa perinteiseen oikeudenkäyntiin. Kaikkien asianajotoimeksiantojen ratkaisemiskeinoksi tuomioistuinsovittelu ei välttämättä sovellu, mutta asiantuntijamme arvioivat tämän tapauskohtaisesti yhdessä kunkin asiakkaan kanssa.
Tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelu
Edellä kerrotuin tavoin asianajaja selvittää koko toimeksiannon ajan voidaanko hänen hoidettavakseen uskotussa asiassa saada aikaan sovinto osapuolten välisten neuvotteluiden seurauksena. On myös varsin yleistä, että omia asiakkaitaan avustajat asianajajat saattavat löytää keskinäisissä neuvotteluissaan sellaisen kompromissiratkaisun, jonka molempien päämiehet ovat valmiita hyväksymään asian sovinnolliseksi ratkaisuksi. Tällä tavoin ilman ns. ulkopuolista sovittelijaa saavutettava sovinto voidaan myös vahvistuttaa tuomioistuimessa oikeudenkäymiskaaren mukaisesti oikeudenkäynnin lopputulokseksi, jolloin se on täytäntöönpanokelpoinen siinä missä oikeuden antama tuomio taikka tuomioistuinsovittelussa aikaansaatu sovintokin.
Yksi erityinen tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelun muoto on Suomen Asianajajaliiton oma sovittelumenettely. Asianajajaliitto ylläpitää sovittelijaluetteloa, johon on merkitty ne asianajajat, jotka ovat suorittaneet liiton järjestämän sovittelijakoulutuksen ja jotka voivat siten toimia sovittelijoina tuomioistuinten ulkopuolella järjestettävissä sovitteluissa. Muilta osin asianajaja-avusteinen sovittelu noudattelee pääpiirteissään tuomioistuinsovittelun rakennetta. Myös asianajajasovittelijan avulla käytävän sovittelun etuina voidaan pitää menettelyn ripeyttä, joustavuutta sekä kustannustehokkuutta.
Sovinto johtaa usein oikeudenkäyntiä parempaan lopputulokseen
Täysimittainen riitaoikeudenkäynti saattaa olla asiakkaalle henkisesti raskas prosessi. Joskus oikeudenkäynti voi olla välttämätön oikeudenmukaisen sekä asiakkaan edun ja oikeuksien kannalta parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi, mutta usein riitatilanteeseen löytyvä sovinto on asiaa kokonaisuutena arvioiden asiakkaan kannalta paras ratkaisu. Asiantuntijamme auttavat arvioimaan sen, onko sovinto mahdollista saavuttaa ja millä edellytyksillä, samoin kuin sen, mikä sovintokeino (tuomioistuinsovittelu, sovintoneuvottelut, asianajajasovittelu) asiaan soveltuisi parhaiten. Vanha sanonta pitää usein paikkansa myös oikeudellisissa konflikteissa: laiha sopu on parempi kuin lihava riita.
