Reklamaatiolla tarkoitetaan oikeudellisessa kielessä virheilmoituksen tekemistä toiselle sopimusosapuolelle. Reklamaatiovelvollisuus koskee hyvin monentyyppisiä eri sopimustilanteita, kuten kiinteistön tai asuinhuoneiston kauppaa, kuluttajasopimuksia ja yritysten välisiä sopimuksia. Reklamointivelvollisuudella on tarkoitus saattaa sopimuskumppanin tietoon se, ettei sopimuksen kohde reklamoijan näkemyksen mukaan vastaa osapuolten sopimaa. Virheilmoituksen tekeminen on oikeudellisesti erittäin tärkeä toimenpide ja sen laiminlyöminen voi usein johtaa oikeudenmenetyksiin.
Reklamaatio kiinteistönkaupassa ja asuntokaupassa
Sekä kiinteistönkaupassa että asuntokaupassa ostajalla on lain mukaan velvollisuus ilmoittaa havaitsemastaan virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Tuo kohtuullisen ajan pituus arvioidaan kussakin yksittäistapauksessa erikseen, mutta varsin usein oikeuskäytännössä kohtuulliseksi reklamointiajaksi on katsottu muutaman kuukauden pituinen aika virheen havaitsemisesta.
Jos kiinteistön tai asunnon ostaja ei reklamoi havaitsemastaan virheestä ajoissa, menettää hän oikeutensa vedota virheeseen eli tämän laiminlyönnin seurauksena ostaja ei voi enää menestyksekkäästi vaatia virheen johdosta seuraamuksia, kuten kaupanpurkua, hinnanalennusta tai vahingonkorvausta. Esimerkiksi hometalon ostaja voi menettää oikeuden vedota ostamassaan kiinteistössä havaittuihin virheisiin, mikäli hän ei riittävän ripeästi ryhdy toimenpiteisiin oikeuksiinsa pääsemiseksi.
Lainsäädännössä on lisäksi asetettu ajallisia takarajoja myyjän vastuulle myymästään asuinhuoneistosta tai kiinteistöstä. Asuntokaupassa reklamaatio eli virheilmoitus tulee tehdä viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun asunnon hallinta on luovutettu ostajalle ja kiinteistönkaupassa viimeistään viiden vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu ostajalle. Myyjän vastuu voi poikkeustapauksissa olla ajallisesti tätä pidempikin, mikäli myyjän katsotaan menetelleen kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti.
Reklamaatiolta edellytettävä sisältö
Reklamaatiolta eli virheilmoitukselta edellytetään oikea-aikaisuuden lisäksi myös eräiden sisällöllisten vaatimusten täyttämistä. Vaikka laki ei suoraan asetakaan reklamaation tekemiselle muotovaatimuksia, on reklamaatio aina järkevää tehdä kirjallisessa muodossa, jotta myöhemmin reklamaation tekeminen sekä sen ajankohta saadaan todistettua. Lisäksi virheilmoituksen tulee olla yksilöity eli siitä on käytävä selvästi ilmi se, mitä seikkaa väitetty virheellisyys koskee.
Reklamaatiossa on myös erittäin tärkeää ilmoittaa se, millaisia vaatimuksia asiassa tullaan esittämään. Tarkkaa euromääräisesti yksilöityä vaatimusta ei useinkaan voida vielä ensimmäisessä yhteydenotossa esittää, mutta tästä huolimatta vaatimuksen luonne, kuten hinnanalennus, kaupan purku tai vahingonkorvaus täytyy ilmoittaa jo ensireklamoinnissa vastapuolelle. Reklamaatiota on mahdollista myöhemmin tältä osin täydentää, kun tarkemmat vaatimusmäärät ovat yksilöitävissä, esimerkiksi korjauskustannusarvion valmistuttua. Mikäli kaupan kohteessa ilmenee myöhemmin uusia virheitä, on niistäkin tehtävä erillinen reklamaatio, jotta ostaja säilyttää oikeutensa vedota havaittuihin virheisiin näiltäkin osin.
Oikea-aikaisen ja oikeasisältöisen reklamoinnin varmistamiseksi on suositeltavaa kääntyä asiantuntevan asianajajan puoleen hyvin varhaisessa vaiheessa ongelmien ilmettyä, jotta oikeudenmenetyksiltä saadaan vältyttyä. Kokenut asianajaja osaa myös arvioida sen, minkälaisia vaatimuksia havaittujen virheiden perusteella voidaan esittää ja minkälaista näyttöä näiden vaatimusten menestymiseksi viime kädessä oikeudenkäynnissä tarvitaan.
Asiakkaan kannalta ongelmatilanteen hoidon antaminen asiantunteviin käsiin jo varhaisessa vaiheessa varmistaa sen, että asia lähtee etenemään heti alusta lähtien oikeilla raiteilla. Asianajaja ottaa ongelmatilanteen selvittelyn ja kaiken siihen liittyvän yhteydenpidon hoitaakseen asiakkaan puolesta, selvittää kustannusten kattamisvaihtoehdot (kuten vakuutuksen oikeusturvaedut tai mahdollisuuden oikeusapuun), hankkii tarvittavat asiantuntijaselvitykset asiakkaan vaatimusten tueksi samoin kuin selvittää ennen kaikkea mahdollisuudet asian sovinnolliseen ratkaisemiseen.
