Alaikäinen lapsi voi olla asianosaisena rikosprosessissa eli rikosasian esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä joko rikoksesta epäiltynä tai rikoksen uhrina eli asianomistajana. Tässä kirjoituksessa käydään tarkemmin läpi niitä erityispiirteitä, joita rikosasian käsittelyyn sekä asianajajan työnkuvaan liittyy silloin, kun rikosprosessissa asianosaisena on alaikäinen lapsi. Asianajotoimistomme asianajajilla on vankka kokemus lasten avustajana toimimisesta rikosprosesseissa lapsen ollessa joko asianomistajan tai vastaajan roolissa samoin kuin oikeuden määräämänä edunvalvojana toimimisesta lapsia koskevissa oikeudenkäynneissä.
Lapsi rikoksen uhrina eli asianomistajana
Alaikäisen lapsen joutuessa rikoksen uhriksi, käyttävät lapsen puhevaltaa rikosprosessissa hänen huoltajansa. Kuitenkin alaikäisellä lapsella, joka on täyttänyt 15 vuotta, on huoltajansa ohella oikeus käyttää puhevaltaa asiassa. Varsin tyypillisesti asianomistajana rikosasiassa olevan lapsen vanhemmat ottavat yhteyttä asianajajaan esitutkintavaiheessa ja sopivat siitä, että asianajaja toimii esitutkintavaiheessa ja myöhemmässä oikeudenkäynnissä lapsen avustajana. Kustannukset alaikäisen lapsen avustajan tehtävässä toimimisesta katetaan tyypillisesti joko kotivakuutukseen kuuluvan oikeusturvaedun kautta tai valtion varoista maksettavana oikeusapuna, sillä alaikäisillä lapsilla ei tyypillisesti ole tuloja tai varallisuutta, mistä johtuen he ovat oikeutettuja valtion kustantamaan oikeusapuun. Tietyissä rikoksissa, kuten seksuaalirikoksissa sekä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvissa rikoksissa oikeus määrää asianomistajalle pyynnöstä lainoppineen avustajan sekä tarvittaessa myös tukihenkilön, joiden molempien käyttämisen kustannukset korvataan valtion varoista.
Kuitenkin sellaisissa tapauksissa, joissa lapseen epäillään kohdistuneen rikoksen joko toisen vanhemman tai molempien vanhempien toimesta, määrätään lapselle jo asian esitutkintavaiheessa ulkopuolinen lainoppinut avustaja eli edunvalvoja. Nimittäin alaikäisen lapsen vanhempien katsotaan tällaisessa tilanteessa olevan kykenemättömiä valvomaan lapsensa etua intressiristiriidasta johtuen puolueettomasti ja näin ollen lapsen puhevaltaa tuossa rikosprosessissa käyttää edunvalvojaksi määrätty henkilö vanhempien sijasta. Alaikäisen lapsen edunvalvojan määrää tähän tehtävään käräjäoikeus poliisin tekemästä hakemuksesta.
Lapsi rikoksesta epäiltynä tai syytettynä
Alaikäinen lapsi voi myös päätyä tilanteeseen, jossa hän on rikoksesta epäiltynä tai syytettynä eli vastaajana. Myös tässä tilanteessa lapsen puhevaltaa käyttävät hänen vanhempansa sekä 15 vuotta täyttänyt lapsi itse. Alaikäisen lapsen ollessa rikoksesta epäiltynä, tulee huomioida ensinnäkin rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja, joka Suomessa on 15 vuotta. Tästä johtuen alle 15-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei tuomita rangaistusta, eikä asiaa käsitellä rikosoikeudenkäynnissä, mutta näistäkin tapauksista kirjataan aina lastensuojeluilmoitus, minkä lisäksi alle 15-vuotias lapsikin voi joutua vahingonkorvausoikeudelliseen vastuuseen teostaan.
Nuorella rikoksentekijällä puolestaan tarkoitetaan rikoksen 15-17-vuotiaana tehnyttä henkilöä ja näissä tapauksissa sovelletaan erityisiä säännöksiä muun muassa rangaistusten pituuteen, rangaistusmuotoon sekä asian kiireelliseen käsittelyyn liittyen.
Tyypillisesti alaikäisen lapsen vanhemmat ottavat yhteyttä asianajajaan tai muuhun lainoppineeseen henkilöön jo siinä vaiheessa, kun lasta vasta epäillään rikoksesta, jotta avustaja voi huolehtia päämiehensä oikeuksien toteutumisesta jo asian esitutkintavaiheessa. Käräjäoikeus määrää alle 18-vuotiaalle rikoksesta epäillylle pyynnöstä puolustajan, jonka palkkio suoritetaan valtion varoista.
Lapsen kuulemisen erityispiirteet
Alaikäisen lapsen kuuleminen rikosprosessissa edellyttää aivan erityistä asiantuntemusta, mistä johtuen lapsiin kohdistuneiden rikosten tutkintatoimenpiteet on keskitetty tähän tehtävään laajasti perehtyneiden poliisien suoritettavaksi. Lapsen kuulemisen toteuttaa lapsen iästä sekä rikosepäilyn luonteesta riippuen joko lasten kuulemiseen erikoistunut poliisi tai lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen tutkimusyksikön asiantuntijat.
Lapsen kuuleminen toteutetaan aina hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaiset erityispiirteet huomioiden ja kuulemiset kysymyksenasetteluineen noudattavat erityistä lasten kuulemiseen kehitettyä haastattelurunkoa. Lasten kuulemisten haasteita ovat kertomuksen uskottavuuden arviointi, lapsen alttius johdattelulle, ikään ja kehitystasoon liittyvät kognitiiviset haasteet sekä varsinkin hyvin pienten lasten vaikeudet erottaa todellisuudessa havaitut asiat kuvitelluista. Tästä syystä lapsia koskevissa oikeudenkäynneissä muun lapsen kertomusta tukevan näytön hankkiminen on usein ensiarvoisen tärkeää.
Lasten kuulemiset tallennetaan videotallenteelle tai siihen rinnastettavalle kuva- tai äänitallenteelle, minkä lisäksi kertomukset litteroidaan kirjalliseen muotoon. Lapsia ei siten kuulla henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä, vaan lapsen antama kertomustallenne katsotaan oikeudessa. Videotallenteen katsominen on hyödyllistä myös siksi, että tallenteen avulla saadaan hyvä käsitys siitä, mitä ja millä tavalla lapsi on kuulemisessa kertonut sekä minkälaiset kuulemisolosuhteet ja käytetyt kuulemismenetelmät ovat olleet. Tärkeässä roolissa lapsia koskevissa oikeudenkäynneissä ovat myös lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusyksiköiden antamat kattavat kirjalliset lausunno
