YSE 1998 -sopimusehdot: siis mitkä?
Elinkeinonharjoittajien välisissä rakennusurakoissa solmitaan tavanomaisesti urakkaa koskeva kirjallinen sopimus, jossa osapuolten väliset oikeudet ja velvollisuudet sekä vastuut määritellään. Urakkasopimusehdoiksi valitaan lähes poikkeuksetta rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998. YSE 1998-sopimusehtojen valitseminen rakennusurakassa sovellettaviksi on järkevää, sillä ne on valmisteltu usean rakennusalalla toimivan yhdistyksen yhteistyön tuloksena ja ehtojen valmistelussa on kuultu verrattain kattavasti eri yhteisöjä. Tässä suppeassa kirjoituksessa tarkastellaan YSE 1998-ehtojen sisältöä mahdollisia riitatilanteita silmällä pitäen yhtäältä tilaajan ja toisaalta urakoitsijan näkökulmasta.
Tilaajan oikeus purkaa urakkasopimus
Tilaaja eli urakoitsijan sopimuskumppani voi olla rakennuttaja tai urakoitsija. Tilaajan keskeisin velvollisuus on maksaa urakoitsijalle urakkasopimuksessa sovittu vastike vastineeksi tämän urakkasuorituksesta. Tämän ohella tilaajan on täytettävä oma myötävaikutusvelvollisuutensa urakoitsijaan nähden tavalla, jonka osapuolet ovat sopineet urakkasopimuksessa.
Tilaaja voi olla syystä tai toisesta tyytymätön urakoitsijan urakkasuoritukseen. Mikäli tilaaja pitää urakoitsijan suoritusta sopimuksen vastaisena, on tästä huomautettava urakoitsijaa kirjallisesti ilmoittaen samalla, että tilaaja tulee purkamaan urakkasopimuksen, mikäli urakoitsija ei korjaa laiminlyöntiään kohtuullisessa ajassa saamastaan ilmoituksesta (YSE 1998 78 §). YSE 1998-ehdoissa määritellään ne tilanteet, joissa tilaajalla on oikeus purkaa urakkasopimus (78-81 §:t) ja ne menettelyt, joita urakkasopimuksen purkutilanteissa sovelletaan (82-83 §:t).
Ennen urakkasopimuksen purkamista tilaajan voi olla järkevää varmistua purkuperusteen olemassaolosta asianajajan avulla. Asianajaja voi toki avustaa tilaajaa myös sellaisessa erimielisyydessä, joka liittyy jo toteutettuun urakkasopimuksen purkamiseen.
Tilaaja voi kaivata oikeudellista asiantuntemusta muissakin urakkasopimukseen liittyvissä erimielisyystilanteissa ja asianajajan puoleen kannattaa kääntyä usein sellaisissakin tilanteissa, joissa urakkasopimuksen purkaminen ei tule kyseeseen.
Urakoitsijan oikeudet ja velvollisuudet
Urakoitsija on tilaajan sopimuskumppanina sitoutunut saamaan aikaan sopimusasiakirjoissa määritellyn työntuloksen. Urakoitsijan keskeisimmät velvollisuudet on määritelty YSE 1998-ehtojen 1 §:ssä, ja tiivistettynä voidaan todeta urakoitsijan olevan velvollinen saamaan aikaan sovitussa ajassa sovitun työntuloksen (so. tekemään sovitut työt ja toimenpiteet sekä hankinnat) vastineeksi sovitusta urakkahinnasta.
Usein keskeinen erimielisyys rakennusurakkasopimuksia koskien liittyy urakoitsijan vastuuseen virheellistä työntulosta koskien. YSE 1998-ehtojen 27 §:n mukaan urakoitsijan on korjattava tai korvattava uudella sellainen työntulos tai sen osa, joka työn aikana todetaan sopimuksen mukaisia vaatimuksia vastaamattomaksi. Vaikka YSE 1998-ehtojen 27 § onkin verrattain selväpiirteinen, liittyy työntuloksen virheellisyyteen muiden ohella rakennusurakkasuorituksien monimutkaisuudesta johtuen lähes poikkeuksetta tulkinnanvaraisuutta. Urakoitsijan intressissä onkin usein jo yksin urakkahinnan suuruudesta johtuen selvittää se, onko työntulos oikeudellisesti virheellinen juuri käsillä olevassa tapauksessa vai ei: virheettömän työntuloksen uusimiseen urakoitsija ei näet ole velvollinen. Tämän arvioinnin tekemisessä asianajajan apu voi olla tarpeen.
Rakennusurakka altis konflikteille
Elinkeinonharjoittajien välisissä rakennusurakoissa on tyypillisesti kysymys taloudellisesti erittäin arvokkaista kokonaisuuksista, minkä ohella ne ovat luonnollisesti varsin monimutkaisia hankkeita toteuttaa. Usein kysymys on niin tilaajan kuin urakoitsijankin kannalta projektista, joka työllistää puolin ja toisin jopa kymmeniä työntekijöitä.
Huolellisesta sopimisesta ja työskentelystä huolimatta rakennusurakoiden laajuus ja niihin liittyvien toimijoiden sekä mahdollisten aliurakoitsijoiden määrä lisää oikeudellisten konfliktien syntymisen mahdollisuutta. Vaikka niin tilaajan kuin urakoitsijankin intressissä on saavuttaa sovittu lopputulos, joskus rakennusurakan aikana voi syntyä perustellusti eriäviä mielipiteitä esimerkiksi sitä koskien, onko sopimuskumppani menetellyt ennakkoon sovituin tavoin. Tällaisissa tilanteissa asianajaja voi auttaa näkemään metsän puilta ja siinä, että asiakkaan etu tulee huomioiduksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Asianajaja apuna rakennusurakkariidan ratkaisemisessa
Asianajaja voi arvioida niin tilaajan kuin urakoitsijankin asiamiehenä sitä, miten uhkaava tai jo realisoitunut rakennusurakkariita tulisi YSE 1998-ehtojen mukaan ratkaista. Samalla kun asianajaja voi ennakoida mahdollisen tuomioistuinratkaisun sisältöä, voi hän toimeksiantajan sitä toivoessa pyrkiä löytämään parhaan mahdollisen sovintoratkaisun käsillä olevaan konfliktiin. Samoin asianajaja selvittää asiakkaansa puolesta sen, onko toimeksiannon hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi mahdollista hyödyntää useimpiin yritysvakuutuksiin kuuluvaa oikeusturvaetua.
