Liikennevahingot ja niiden monenlaiset seuraukset
Liikennevahingolla voidaan yleisellä tasolla tarkoittaa käytännössä kaikenlaisia liikenteessä aiheutuvia vahinkotilanteita, joiden seurauksena aiheutuu esine- tai henkilövahinko. Juridisessa merkityksessä ja erityisesti Suomessa sovellettavaksi tulevassa liikennevakuutuslaissa määritelmä on hieman suppeampi: liikennevahingolla tarkoitetaan liikennevakuutuslain kontekstissa moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuvia henkilö- ja esinevahinkoja, joiden korvaamisesta liikennevakuutuslaissa säädetään.
Vaikka asetelma voi vaikuttaa verrattain yksinkertaiselta ja sitä se tavanomaisesti onkin, liittyy liikennevakuutuslain soveltamiseen tiettyjä vaikeaselkoisinakin pidettäviä yksityiskohtia, jotka voivat usein ajankohtaistua tilanteessa, jossa henkilö on ollut omaa syyttään osallisena liikennevahingossa ja asiaa käsitellään tuomioistuimessa rikosasiana – toisin sanoen, jotain syytetään liikenteessä sattuneen liikennevahingon seurauksena rikoksesta ja esimerkkihenkilömme on ollut syyttömänä osallisena tässä liikennevahingossa. Sovellettavaksi tällaisessa tapauksessa tulevat rikoslain ohella liikennevakuutuslain pykälät, ja luonnollisesti tuomioistuinprosessia säätelevät säännökset.
Tässä kirjoituksessa käsitellään liikenteessä aiheutuneeseen vahinkoon osallisen syyttömän henkilön asemaa rikosprosessissa, jossa häntä kutsutaan asianomistajaksi.
Asianajaja kartturina liikennevahingon koukeroissa
Useimmiten liikenteessä aiheutuneen vahingon aiheuduttua osalliset tai joku heistä pyytää poliisin selvittämään tilannetta. Vakavissa liikennevahingoissa myös ulkopuoliset voivat hälyttää virkavallan paikalle. Poliisi suorittaa oman aikataulunsa mukaisesti esitutkinnan, jossa pyritään löytämään rikosprosessin mahdollistamiseksi selvyys siihen, mitä on tapahtunut ja mitä siitä on seurannut. Kirjoituksen kontekstissa tämä tarkoittaa syyttömän osapuolen eli asianomistajan osalta sitä, että poliisille tuodaan mahdollisuuksien rajoissa tietoon se, mitä vahinkoja asianomistaja on kohdannut. Esinevahingot – eli esimerkiksi auton vaurioituminen – ovat yksilöitävissä verratta in pian, mutta henkilövahingot – kuten esimerkiksi niskavamma – seurauksineen voivat ilmetä pitkänkin ajan kuluttua itse liikennevahingosta. Esitutkinnan valmistuttua poliisi siirtää asian syyttäjälle syyteharkintaan, minkä päätteeksi syyttäjä voi päätyä syyttämään syylliseksi mieltämäänsä osapuolta rikoksesta.
Mikäli asianomistaja haluaa ja pystyy esittämään vaatimuksensa rikosprosessin yhteydessä, on vaatimusten muotoilemiseen ja niiden toteennäyttämiseen syytä kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi huomionarvoista on se, missä järjestyksessä vaatimukset on esitettävä ja mille taholle, jotta ne voidaan ottaa käsiteltäväksi osana rikosprosessia. Näiden ongelmallisten risteysten osalta asianajajamme toimivat kartanlukijoina ja kertovat, mitä missäkin prosessivaiheessa on syytä tehdä ja minkä takia.
Vaikka liikennevakuutuslaki ei luonnollisesti edellytäkään sitä, että liikenteessä aiheutunut vahinko olisi aiheutettu rikoksella ja siten sitä, että vaatimukset liikennevahinkoon perustuen tulisi esittää rikosprosessissa, on suullisen tuomioistuinkäsittelyn ehdottomana vahvuutena pidettävä sitä, että vakuutusyhtiöön nähden ulkopuolinen ja puolueeton tuomari arvioi liikennevahingon seuraukset kuultuaan asianomistajan näkemyksen. Tuomioistuinprosessissa on siten saatavissa verrattain pienien riskien myötä puolueeton ratkaisu liikennevahinkoasiassa, kun taas vakuutusyhtiön tehdessä korvauspäätöksen omassa asiassaan ei päätöksentekoprosessia voida ulkoapäin tarkasteltaessa pitää puolueettomana.
Asianajajan ohjeilla eteenpäin
Mikäli joudut omaa syyttäsi osalliseksi liikennevahinkoon, on tilanne erittäin ikävä jo itsesään ilman epäselvyyttä siitä, kuka korvaa vahinkoja ja millä tavalla. Asianajajamme avustavat liikennevahingoissa osallisina olleita riippumatta siitä, onko vaatimuksia vielä esitetty tai onko asia edennyt vielä esitutkintaa pidemmälle. Yhteydenotto ja neuvon kysyminen ei sido sinua mihinkään, mutta voi tuoda selvyyden siihen, miten asiaasi olisi asianajajan näkemyksen mukaan järkevää lähteä edistämään. Mikäli asiasi vaikuttaa siltä, että asianajajan apu ei olisi tarpeen, kerromme senkin. Asianajotoimeksiannosta sovitaan aina erikseen, ja toimeksiantoa solmittaessa selvitämme myös sen, millä tavoin asiassa aiheutuvat kustannukset on mahdollista saada katetuiksi vakuutusturvasta.
